ELÄMÄNI KUUDESSA SADEPISARASSA

LAPSUUS 

Synnyin Karhulassa perheeseen, jossa isä oli satamassa ahtaajana ja äiti työskenteli huolintafirmassa sataman lähellä. Lapsena minulla ei ollut sisaruksia, mutta molemmat isovanhempani asuivat lähellä, Kotkassa. Veljeni syntyi vasta, kun oli 17 vuotias.  Kun isäni työpaikaksi tuli Haminan satama, muutimme Vehkalahden Husulaan, äitini jäi kotirouvaksi ja minä aloitin koulutaipaleeni Husulan kansakoulussa. Muutaman vuoden päästä muutimme Salmenkylään ja sieltä vielä Ruissaloon.

NUORUUS

Oppikoulun ja lukion kävin Haminassa Pappilansalmen koulussa vaikka Vehkalahden koulukin oli jo valmistunut. Kouluaikana hakeuduin toimintaan, joka tuntui hyvältä, sopivalta ja antoisalta. Oppikouluaikana olin tukioppilas ja lukiossa olin kouluneuvoston puheenjohtaja. Lisäksi pidin Haminan seurakunnassa kerhoja ja olin kesäisin lasten leireillä ohjaajana sekä  seurakunnan leirillä isosena. Ammatinvalinta ei ollut vaikeaa. Opettajan työssä saisin tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä lasten parissa. Siinä kulminoituisi opetus, kasvatus ja johtaminen.

NUORI AIKUINEN

Pyrin Hämeenlinnan Opettajankoulutuslaitokseen, jonne pääsinkin opiskelemaan. Olimme toinen vuosikurssi, joka suoritti opinnot maisterin tutkintoon asti Tampereen Yliopiston alaisena. Opiskelu oli pääsääntöisesti mukavaa ja opiskelutoverit sopivasti samanhenkisiä.

Kun luokanopettajan ja maisterin paperit olivat käsissä 1985 keväällä, suunnistin Helsinkiin, sillä pääkaupunki oli opittava tuntemaan. Opettajan paikkoja oli silloin runsaasti tarjolla. Minulle kehuttiin Pukinmäen koulua, joten valitsin sen ensimmäiseksi työpaikakseni. Sain sieltä kakkosluokan. Vastavalmistuneen palkka oli kuitenkin niin pieni, että oli pakko etsiä toinen työ, ilta- ja viikonlopputyö. Se löytyi Tehtaankadun Seston kassalta.

TYÖPAIKKOJA MATKAN VARRELTA

Vuokrasin yksiön Etelä-Haagasta ja niin tuli autottomalle tarve vaihtaa koulua vähän lähemmäs. Sain viran Pakilan ala-asteelta, jonne pääsin mukavasti yhdellä bussilla. Pakilaa ajattelen lämmöllä vieläkin, nimittäin siellä työskenteli kolme mukavaa miestä. Yksi oli koko kansan Seppo Hovi, toinen, ylitse muiden, oli nykyinen mieheni Jary ja kolmas oli Markku, josta tuli lapsemme kummi. Avioiduimme Jaryn kanssa 1991 ja pari vuotta sen jälkeen saimme poikavauvan, Joelin.

Pian minua alkoi kiinnostaa aikuiskoulutus. Opetin työni ohessa iltapäivisin ja iltaisin aikuisia ja luentopyynnöt alkoivat lisääntyä. Yksi paikka, jossa kävin luennoimassa oli Helsingin neljäs terveydenhuolto-oppilaitos. Pari vuotta myöhemmin sain sieltä viran kasvatustieteen lehtorina. Näin jäi alakoulu taakse yli kymmeneksi vuodeksi.

Kului muutama vuosi ja minua pyydettiin hakemaan Puhelinlaitosten liitolle koulutuspäälliköksi. Hain ja sain paikan. Teleliikenteen kannalta 1990-luku oli mielenkiintoista aikaa. Silloin alkoi myllerrys, teleliikenne vapautui ja kännykät tulivat markkinoille.

90-luvulla alkoi myös taloudellinen taantuma. Nyt tuntuu käsittämättömältä, että tuossa vaiheessa päätin hypätä pois Puhelinlaitosten liiton palveluksesta ja ryhtyä yrittäjäksi. Niin vain tein ja yritykseni nimeksi tuli Pedago-koulutuspalvelut.

Yrittäjänä toimiminen on elämäntapa. Se sopi minulle ja miehelleni, joka auttoi minua kaikessa oman työnsä ohella. Työskentelimme hyvin yhteen ja kehityimme osaamisalueilla, joita emme olleet ennen käyttäneet.

Reilut pari vuotta ehdin olla yrittäjänä, kun sain tarjouksen firmastani. Hyväksyin tarjouksen ja niin Pedagosta tuli Printel Oy:n koulutusyksikkö. Tehtäväni oli lanseerata se “maailmalle”.

Opin verkostoitumaan. Tehtäväni oli monipuolinen ja kiinnostava. Ajan kuluessa kuitenkin huomasin ristiriitaisuutta omien ja johdon asettamien tavoitteiden kanssa. Raha ratkaisi liikaa.

Siinä sitten pikkuhiljaa kypsyin aloittamaan uudelleen alakoulussa. Ympyrä sulkeutui. Tein kaksitoista vuotta matkaa, kunnes palasin takaisin alakoulun opettajaksi. Kymmenen vuotta tein töitä Päivänkehrän koulussa, Espoossa, opettajana ja neljä viimeistä vuotta apulaisrehtorina. Viihdyin hyvin tuossa dynaamisessa kouloussa.

MUUTTO KOTKAAN

Muutto Kotkaan oli jotakin, mitä emme unissammekaan oli osanneet kuvitella. Viihdyimme Helsingin Pitäjänmäellä varsin hyvin, mutta kun perimme Karhulasta rintamamiestalon ja kävimme siellä viikonloppuisin, tuli väkisin mieleen, ettemmekö haluaisi nauttia tästä rauhasta ja luonnonläheisyydestä muulloinkin kuin vain viikonloppuisin. Siitä syntyi ratkaisu, jota ei ole tarvinnut katua. Sanouduimme irti viroistamme, annoimme aso-asuntomme eteenpäin, muutiimme rintamiestaloomme ja aloimme etsiä töitä Kotkasta. Lopulta töitä löytyi Haminasta, Jarylle opettajan virka Husulasta ja minulle koulunjohtajan/opettajan virka Kirkkojärveltä. Oli mukava palata pieneen ja sympaattiseen kaupunkiin töiden merkeissä.

MUITA MERKITTÄVIÄ HETKIÄ JA TAPAHTUMIA

90-luvun puolivälin jälkeen koin hengellisen heräämisen. Senhetkisiin vaikeuksiin tuli apu ja elämä muuttui sisältäpäin merkittävästi. Jumala kosketti ja Jeesus tuli tutuksi. Myös päämääräni ja tahtotilani muuttuivat. Seurakunta tuli tärkeäksi osaksi elämää.

Perustimme mieheni ja muutaman muun samanhenkisen kanssa Vaihtopaikka ry:n, jonka toiminta perustui kierrättämiseen. Siellä oli vaatteita, astioita ja kirjoja. Sinne sai tuoda ilmaiseksi ja sieltä sai tulla ottamaan ilmaiseksi. Yhdistyksen toimintaan sitoutuneet jäsenet maksoivat Pitäjänmäellä olevan liiketilan vuokran. Vaihtopaikkaa pyöritti 6-10 vapaaehtoista noin 10 vuotta. Tämä työ on ollut suuri siunaus elämässäni.

MUKAAN POLITIIKKAAN

Olen seurannut poliittista keskustelua nuoresta pitäen ja olen aina käyttänyt äänioikeuttani. Aktiivisesti olen puoluepolitiikassa ollut mukana noin kymmenen vuotta. Kotkan kd:ssä olin kaksi vuotta varapuheenjohtajana ja nyt alkoi toinen vuosi puheenjohtajana. Olen Kotkan kaupunginhallituksen jäsen ja lisäksi olen omistajaohjausjaostossa sekä komissaarina hyvinvointilautakunnassa.

Tärkeintä poliittisessa toiminnassa ovat rehellinen toimintatapa ja arvot, joiden pohjalta poliitikko päätökset tekee. Selkeät arvot lisäävät äänestäjien luottamusta ja varmuutta päätöksenteon suunnasta olipa kysymyksessä sitten talous, sosiaaliturva, koulutus tai ikäihmisten asiat.  

Kristillisdemokraateilla on selkeät arvot, joiden pohjalta itse haluan toimia yhteiseksi hyväksi.

Maaret

Close Menu