Kirjoituksia ajassa

Millä keinoin kiusaaminen vähenee?

Me kaikki tiedämme, miten vakava ongelma kiusaaminen on. Sen taustalle kätkeytyy monenlaisia ongelmia. Kiusaajalla on yleensä rikkinäisyyttä omassa henkilöhistoriassaan ja kiusattu kärsii kiusaamisesta, joka saattaa aiheuttaa hänelle sosiaalisen elämän ja tunne-elämän vaikeuksia tulevaisuudessa.

Koulut ovat paalupaikalla kiusaamisen ehkäisyssä. Kouluissa toimintaa on ohjaamassa puuttumisen mallit, jotka saavat selkänojan perusopetuslaista. Tarvittaessa koulussa tapahtuvaan väkivaltaan puuttuu myös poliisin ennalta estävän työn yksikkö, jonka kohderyhmänä on nimenomaan nuoret.

Olennaisinta kiusaamisen kitkemiseksi ovat kuitenkin ennaltaehkäisevät  toimenpiteet. Näitä keinoja koulussa ovat ryhmäyttäminen, tunnetaito- ja vuorovaikutusosaamisen lisääminen, työrauhan ylläpitäminen ja asioista puhuminen. On välttämätöntä, että nämä keinot ovat jokaisen opettajan hallinnassa. Lisäksi pienet ryhmät ja riittävä määrä aikuisia ovat tärkeitä tekijöitä kiusaamisen ehkäisyssä. Nämä edellytykset täyttyvät kuitenkin vain harvoin, koska resurssit eivät ole riittäviä.

Ennaltaehkäisevää työtä kouluissa ovat tekemässä opettajien ja ohjaajien lisäksi myös kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat. Varsinkin koulukuraattoreiden resursseja pitäisi voimakkaasti lisätä ja kohdentaa selkeästi kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kouluissa. Jos halutaan nähdä, että kiusaaminen olennaisesti vähenee, kuraattorien tulisi systemaattisesti tavata huoltajia ja kysellä perheen kuulumisia ja keskustella kasvatushuolista aina varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun asti. Tämä nimenomaan olisi ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin perhettä voitaisiin tukea jo ennen kuin ensimmäistäkään ikävää tilanteita on syntynyt.

Kiusaaminen on yhteiskunnassa iso haaste. THL:n viimeisessä perusopetuksen 8.-9. -luokan oppilaille tekemässään kyselyssä tulokset kertovat, että Kotkassa 7,5%  oppilaista kokee tulleensa kiusatuksi. Tämä on alle valtakunnallisen keskiarvon, mutta se on silti aivan liikaa. Koulussa tehtävät toimet eivät tule riittämään kiusaamisen pysyvään vähenemiseen. Huoltajat ovat avainasemassa vaikuttamaan erityisesti  oman lapsensa käyttäytymiseen, mutta kiusaamisen vastaiseen tehtävään tarvitaan kaikki lapsen ja nuoren elinpiirissä vaikuttavat aikuiset. Jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua kiusaamiseen, jos sellaista havaitsee. Jokaisen aikuisen tulee osoittaa kiusaamisen tuomittavuus ja teon vääryys. Kiusaamisen näkyvä ja havaittava vastustaminen tulee olla kaikkien aikuisten asenne. Kun tämä asenne on riittävän vahvasti levinnyt kaupunkiimme ja koko yhteiskuntaan, hyviä tuloksia alkaa pian näkyä. 

Opiskeluhuollon epävarma tulevaisuus

Minkä alaisuuteen opiskeluhuollon pitäisi kuulua? Jos se siirretään pois opetustoimen alaisuudesta, kuten nyt on käymässä, vaikeutuu koordinointi kuntatasolla huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa sen, että avun tarvitsijat, eli oppilaat kärsivät. Katso videoni aiheesta videoita-sivulta >>>

Perheet päätösten keskiöön

Vuosi koronapandemian otteessa on kulunut ja siitä jokainen on saanut osansa. Erityisesti teini-ikäisten nuorten tilanne huolestuttaa, kun harrastukset ja kodin ulkopuoliset kontaktit ovat vähentyneet olennaisesti. Nyt on vain etäkoulu ja verkkoyhteydet.

Pitkittynyt pandemiatilanne on vienyt myös vanhempien/huoltajien voimia. Monia perheitä on koetellut taloudelliset haasteet lomautusten, irtisanomisten ja konkurssien myötä. On tärkeää, että aikuiset pitävät itsestään huolta, sillä nuoret tarvitsevat vanhemman/huoltajan tasapainottavaa läsnäoloa, ohjausta ja tukea antavaa keskustelua. Nuorten selviytymiseen vaikuttaa aina vanhempien/huoltajien jaksaminen ja tasapaino. Vaikka moni muu asia muuttuu ympärillä, lasten ja nuorten perustarpeet eivät muutu. He tarvitsevat ympärilleen rakastavan perheen, turvaa, ja huolenpitoa, jotta he selviävät nyt ja tulevaisuudessa heitä kohtaavista haasteista ja jotta heistä voi kasvaa hyvinvoivia ja tasapainoisia aikuisia.

Valtiovallan apu ja toimet koronapandemian uuvuttamille perheille tulevat nähdäkseni toteutumaan pääasiassa jälkihoitona, mutta jo tässä vaiheessa kunnissa ja kaupungeissa voidaan jokaisella toimialueella arvioida kaikkien päätösten vaikutuksia perheiden ja erityisesti lasten ja teini-ikäisten elämään ja tehdä sellaisia päätöksiä, jotka tukevat ja auttavat perheitä tässä vaativassa tilanteessa. Jokainen päätös on merkittävä. Tärkeitä ja ketteriä toimijoita perheiden tukemisessa ovat myös seurakunnat ja monet järjestöt.

Pidetään nyt fokuksessa perheet ja muistetaan, että perhe on yhteiskunnan peruspilari, jonka hyvin- tai pahoinvointi leviää hetkessä koko yhteiskuntaan. Perhemyönteiset päätökset ovat panostus parempaan tulevaisuuteen.

Kuntavaalien siirtyminen kesäkuulle

Eilen oikeusministeri ilmoitti, että eduskuntapuolueiden puoluesihteereiden kanssa käytyjen keskustelujen ja THL:n lausunnon perusteella kuntavaalit siirretään huhtikuulta kesäkuulle.

Vain Perussuomalaiset vastustivat vaalien siirtämistä, mutta kyllä muistakin puolueista kuului yksittäistä kritiikkiä. Mm. KD:n nuoret kyseenalaistivat vahvasti ratkaisun.

Jotkut ovat sitä mieltä, että vaalien siirtäminen polkee demokratiaa. Minun mielestäni tässä ei poljeta demokratiaa, vaan nimenomaan turvataan ja varmistetaan demokratian toteutuminen. Jos tilanne olisi se, että suuri osa äänioikeutetuista ei voisi tai uskaltaisi tulla äänestyspaikalle, demokratia vaarantuisi. Se vaarantaisi myös terveysturvallisuuden, joka tulee esiin THL:n tekemistä skenaarioista. Elämme edelleen poikkeusaikaa. Nyt on uskallettava tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja. Vaalien siirtäminen tässä tilanteessa oli mielestäni ehdottomasti vastuullinen ja ainoa oikea ratkaisu.

Yksi asia, jota tulee kritisoida on ilmoituksen antamisen myöhäinen ajankohta, 6.3. Oikeuskansleri Pöysti toi esiin helmikuussa, että päätös vaaleista tulisi tehdä ajoissa. Taudin kehityksen suunta on nähty jo pitkään ja toimia on kiristetty tämän tästä. Miksi hallitus ei pysynyt ennakoimaan tätä tilannetta. He ovat joka päivä tekemisissä näiden asioiden kanssa ja heillä on maan parhaat asiantuntijat jatkuvasti käytössään. Päätös olisi voitu tehdä jo kuukausi aikaisemmin. Puuttuiko oikea-aikaisen päätöksen tekemiseen rohkeutta, vai mitä?

Toinen asia, mitä täytyy vähintäänkin ihmetellä on se, että jo viime keväänä tiedossa olleeseen toisen korona-aallon tulemiseen ei regoitu ajoissa. Varautumissuunnitelmaa ei ollut, riittäviä ehkäiseviä toimenpiteitä ei tehty. Reagoitiin vain kulloiseenkin tilanteeseen uusilla ohjeilla. Sitten, kun nähtiin, että nopeasti ja herkästi leviävät muuntovirukset valtaavat alaa, siitä tiedotettiin, mutta toimenpiteet tilanteen voittamiseksi olivat edelleen löysiä ja aivan hitaita.

Vaalien siirtyminen ei ole ilouutinen kenellekään ehdokkaaksi asettuneelle eikä myöskään puolueiden paikallisosastoille, jotka ovat jo käyttäneet varojaan ja tehneet töitä vaalien eteen. Voi hyvin olla, että tähän tilanteeseen jouduttiin hallituksen lepsuilun takia, mikä tulisikin selvittää perin pohjin, mutta mikään tilanteeseen johtanut syy ei anna aihetta toisenlaiseen ratkaisuun vaalien suhteen.

Vaalien siirtäminen oli oikea ratkaisu. Toivotaan, että rokotukset etenevät hyvällä vauhdilla ja että poikkeusolojen varotoimien ja selkeiden ohjeiden ansiosta pandemia on kesäkuussa paremmalla tolalla niin, että vaalit voidaan käydä turvallisesti.

Arvoilta

Kristillisdemokraattien Kotkan osastossa käytiin kuluneen viikon aikana  arvokeskustelua kristillisdemokraattien omista arvoista, ihmisarvo, vapaus ja vastuu sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ne on toki puolueen taholta selvästi määritelty ja konkretisoitu helposti ymmärrettäviksi, mutta vielä jäi kotkalaisille paljon sanottavaa. Suomen Kristillisdemokraatit ovat korostetusti arvopuolue ja useat kristillisdemokraattien kelkkaan hypänneet ovat lähteneet nimenomaan puolustamaan konservatiivisia, kristillisiä arvoja. 

Puolueiden välisissä arvokeskusteluissa arvokkaiksi koettu toiminta  saavuttaa usein yhteisymmärrystä, mutta toiminnan tasolla erimielisyydet alkavat. Esimerkiksi valtakunnan politiikassa olemme puolustaneet syntymättömän lapsen ihmisarvoa ja oikeutta saada syntyä tähän maailmaan. Muiden puolueiden ihmisarvo ei ylety syntymättömään lapseen. 

Kotkassa keskustelu omalla porukalla oli antoisaa ja voimaannuttavaa. Siitä on kooste tässä alla. Jatkamme arvokeskustelua tulevissa tapaamisissa uusien arvojen parissa.

Miksi inkluusio ei sovi kaikille

Inkluusio-termi tarkoittaa koulumaailmassa sitä, että kaikenlaiset oppijat käyvät koulua aivan tavallisella luokalla. Tällainen järjestely sopii joillekin erilaisille oppijoille, mutta ei todellakaan kaikille. Katso alla oleva video, niin kuulet miksi inkluusioon täytyy suhtautua suurella varauksella.

https://youtu.be/UbgOT7PjT5o

>

Riveissä mukana

Tekstejä ei viime kuukausina liiemmin ole minulta syntynyt. Moni näyttää käynneen poliitikkosivuillani ja uskoakseni on myös pettynyt näkemäänsä. Ei vieläkään mitään!

Suoraan sanoen, edellisten eduskuntavaalien jälkeen ei vaalien lopputulos eikä ylipäätään Suomen poliittinen ilmapiiri innostanut kirjoittamaan. Päinvastoin. Tuntui siltä, että oli välttämätöntä pitää vakava tuumaushetki ja kysyä : missä kunnossa kd:n oikeastaan on ja ennen kaikkea onko sille vielä tulevaisuudessa varattu jotakin, haluanko vielä olla mukana ja onko työ kristillisestä etiikasta nousevien arvojen puolesta turhaa tässä maailmanajassa.

Politiikka on minulle paljon enemmän kuin harrastus. Siihen liittyy vahvasti koko elämäni ja olemiseni perustus, kristillinen vakaumus, joka on minulle luovuttamaton. Se kulkee mukana joka paikkaan ja joka tilanteeseen. Sitä ei voi ikäänkuin leikata irti sopivissa tilanteissa. Kaikki helpot ja vaikeat päätökset ja kaikki ratkaisut, jokainen kohtaaminen ja kaikki tekemiset ja menemiset saavat osansa vakaumuksestani. Tästä syystä politiikan maailma ei tarjoa minulle kovin montaa vaihtoehtoa toimintakentäksi. Kristillisdemokraatit ovat sen parhaiten tarjonneet ja edelleen tarjoavat. Kd pitää selkeästi ja systemaattisesti kristillisiä arvoja esillä ja puolustaa niitä. Jos tämä nähdään tärkeäksi, silloin puolueella on myös tulevaisuus.

Nyt taas koen omakseni olla mukana kristillisdemokraattien joukoissa vaikuttamassa kristilliseltä pohjalta asioiden kulkuun. Sana vaikuttaminen tosin tuntuu joskus liian vähäpätöiseltä, kun ottaa huomioon, että valtakunnassamme on liikkeellä useta ilmiöitä ja ideologioita, jotka eivät sovi kristilliseen maailmankuvaan. Silloin vaikuttaminen on taistelua ideologioiden ristitulessa. Paikallistasolla vaikuttaminen on toistaiseksi vielä hieman helpompaa.

Kd:n on pieni puolue, mutta pienikin voi olla suuri! Se tekee tärkeää ja vaikuttavaa työtä koostaan huolimatta. Puolueen johdolta ja muilta ylätason toimijoilta ei puutu älyä eikä ideoita, mutta uskon, että puolueen uudistaminen jää nuoremmalle polvelle. Nyt me teemme sen, mikä meidän tehtäväksemme tulee.

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni sekä tukijoilleni.

Eduskuntavaalien ensikertalaisena olin tyytyväinen omaan äänimäärääni, mutta pettymys oli se, että emme saaneet omaa edustajaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä läpi. Paikan saamiseksi olisimme tarvinneet vielä runsaat 600 ääntä. Tästä mennään kuitenkin periksi antamatta eteenpäin. Poliittinen työ jatkuu paikallisella tasolla Kotkassa ja parhaillaan Eu-vaaliehdokkaita tukien.

Vaalikampanjan loppusuora

Vaalikampanjassa on alkamassa viimeinen viikko. Voisi myös urheilutermein todeta, että kalkkiviivat häämöttävät.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia teitä, jotka olette eri tilaisuuksissa, turuila, toreilla ja kahviloissa tulleet juttelemaan, kannustaneet tai kantaneet huolenaiheenne kuultavakseni. Juuri tätä varten me politiikan tekijät olemme olemassa. Teitä varten! Sinua varten!

Lauantaina 13.4. on vaalikampanjan GRANDE FINALE – SUURI LOPPUNÄYTÖS Karhulan torilla, jossa olen tavattavissa Kristillisdemokraattien teltalla klo 9-12. Tule sinne, niin jutellaan!

Olen mielestäni tehnyt hyvän vaalikampanjan täydellä sydämellä. Toivon, että tulen valituksi ja saan sitten kansanedustajana tehdä parhaani kaikkien teidän minua äänestäneiden edestä. Mikäli en tule valituksi, jatkan edelleen työskentelyäni paikallispolitiikassa ja vakuutan, ettei yksikään kampanjan aikana käymäni keskustelu jää unholaan.

Toimin nyt ja tulen aina toimimaan vahvalta perustalta yhteiseksi hyväksi.

Maaret

Lapsiperheille joustoa ja sujuvuutta

Nykyisellä hallituksella oli yritystä uudistaa perhevapaita, mutta kun yhteistä mallia ei hallituspuolueiden kesken löydetty, perheministeri Annika Saarikko kuoppasi koko hankkeen. Hyvä niin sillä, esitetyt mallit eivät menneet yksiin sen kanssa, mitä perheet itse toivovat.

Perheiden toiveet tulivat ilmi viime marraskuussa, jolloin julkaistiin Väestöliiton perheille tekemän kyselytutkimuksen, perhebarometrin, tulokset.  Siinä kerrottiin selkeästi perheiden näkemys perhevapaajärjestelmän kehittämiseen. Kanta oli selkeä, perheet haluavat jatkossakin vapauden itse päättää siitä, kumpi vanhemmista käyttää vanhempain- ja hoitovapaajaksot ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Mitään äidin ja isän kuukausikiintiöitä ei haluta ja kaikenlaista pakkoa pidetään pahana.

Tämä on hyvä pitää mielessä, kun perhevapaita aletaan taas uudella hallituskokoonpanolla uudistamaan.

Perhebarometrin tulos noudattelee täsmälleen kristillisdemokraatien linjauksia. Meidän mielestämme perheet kaipaavat arkeen joustoa ja sujuvuutta, ei sääntelyä. Muiden puolueiden linjaukset olivat kaikki enemmän tai vähemmän kiintiömalleja, joilla pakotetaan perheet tiettyyn toimintamalliin. Kiintiöitä on perusteltu työelämän tasa-arvon näkökulmasta. Se kaipaakin kyllä uudistamista, mutta sen maksajiksi ei saa laittaa perheitä.

Maaret

100 naista Arkadianmäelle!

Näin naistenpäivän tuntumassa, voimme olla tyytyväisiä siihen, kuinka naisten oikeuksien ja tasa-arvon edestä tehty työ on tuottanut tulosta niin täällä Suomessa kuin globaalisti. Voimme olla iloisia ja ylpeitä kaikista saavutetuista oikeuksista.
Edelleen meidän täytyy rohkeasti nostaa esiin olemassaolevia epäkohtia ja etsiä niihin ratkaisuja. Niin tasa-arvo etenee.

Naisten osuutta päätöksenteossa ja vallankäyttäjinä on vielä lisättävä. Tällä hetkellä naiskansanedustajia on 41,5% ja ministereitä 35%.
Toivon, että Sinä voit ja haluat olla vaikuttamassa tulevissa vaaleissa siihen, että Suomi saisi lisää naiskansanedustajia, siten että heitä olisi puolet, 100 naista.

Olen käytettävissä tähän tarkoitukseen. Vahvalta pohjalta, yhteiseksi hyväksi!

Maaret

Onneksi on omaishoitajat

Omaishoitajia on Suomessa arviolta 350 000. Omaishoitosopimuksen kriteerit täyttäviä omaishoitajia on runsas 60 000, mutta vain 44 000 heistä, on tehnyt omaishoitosopimuksen.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna omaishoito on erittäin kustannustehokasta. Ilman omaishoitoa kuntien terveydenhuolto romahtaisi, koska hoidettavien määrä on niin suuri. Yksi pitkäaikaishoitopaikka maksaa 3500-9000e/kk. Omaishoidon tuen keskimääräinen palkkio on 440e/kk.

Omaishoidon tarve tulee yhä kasvamaan. Ainoastaan omaishoidon systemaattisella kehittämisellä ja resurssointia lisäämällä, voimme pitää huolen siitä, että nuo mittaamattoman arvokasta työtä tekevät omaishoitajat jaksavat työssään ja haluavat vielä tulevaisuudessakin tehdä omaishoitotyötä. Meidän täytyy saada kannustavuutta tukiin ja joustoja omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamiseen.

Kehittämisen kohteita ja kannustavuutta lisääviä toimenpiteitä löytyy kd:n senioriohjelmasta , www.kd/senioriohjelma. Nyt on aika osoittaa arvostusta tälle sitovaa ja vaativaa työtä tekevälle ryhmälle.


Eduskuntavaalikampanjan avajaiset

Kotkan kristillisdemokraattien vaalistartti Kotkan kirjaston auditoriossa oli rento, mutta ylevä.

Tilaisuuden juonsi kd:n edellinen puheenjohtaja Seija Aalto, paikallisosaston sihteeri Jorma Kaario kertoi, miksi kannattaa olla ehdokkaana ja miksi kannattaa äänestää. Välillä kuuntelimme lauluyhtye Sekstin sointuvaa ja kaunista laulua. Tilaisuuden kruunasi opetusneuvos Esko Almgrenin, Kotkan oman vanhan herran, kiinnostava katsaus poliitikon uransa hauskoihin ja mielenkiintoisiin hetkiin. Ehdokkaita haastateltiin mm. maahanmuuttokysymyksistä ja taitetusta indeksistä. Lopuksi pastori Ossi Könönen johdatti paikallaolijat rukoukseen Suomen puolesta.

Vaalistartti nostatti eduskuntavaaliehdokkaat Mikko Almgrenin ja Maaret Lommin siivilleen ja lähetti heidät toiveikkaana matkaan. Kd kannatuslukemat Suomessa ovat jo jonkin aikaa olleet nousussa, mikä lisää innostusta ja lupaa hyvää tulevan vaalikampanjan suhteen.

Vaalityö on kohtaamista ja kuuntelua.

Suomi, johon voit luottaa.

Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliohjelma 2019 julkaistu

Suomi on hyvä maa asua ja elää. Silti moni asia vaatii korjaamista ja uudistamista. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet etenkin lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Myös koulutuksesta on tingitty. Syntyvyys laskee, työttömien ja syrjäytyneiden määrä on korkea. Vanhustenhoito ei toimi ja lääkäriin joutuu jonottamaan.

Rakennamme Suomea lapsiystävälliseksi ja ikäihmisiä kunnioittavaksi. Tahdomme, että työnteko ja yrittäminen kannattaa aina. Huolehdimme ympäristöstä ja alueiden elinvoimaisuudesta. Rakennetaan Suomi, johon voit luottaa.

Ikäihmisten tilannetta parannettava

Vanhusasiainvaltuutettua tähän valtakuntaan on yritetty saada jo kahdesti kansalaisaloitteen turvin. Viimeisin yritys oli viime vuonna, kun erkoislääkäri Tiina Tuomela (kd) teki asiasta kansalaisaloitteen. Kannatusnimiä kertyi noin 42 000, mikä ei valitettavasti riittänyt aloitteen etenemiseen eduskunnassa.

Loppiaisena uutisoitiin, että elintarvikeala on saanut elintarvikevaltuutetun valvomaan elintarvikeketjun toimintaa. Nyt noita erilaisia valtuutetun virkoja on viisi: tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu yhdenvertaisuusvaltuutettu ja elintarvikevaltuutettu.

Minua ihmetyttää ja harmittaa, että hanke, jolla näyttäisi olevan laaja kannatus yli puoluerajojen sekä eri ikäryhmissä, jää toteutumatta. Me tiedämme, että ikäihmisten koti- ja laitoshoitoa toteutetaan monin paikoin pahasti puutteellisin resurssein, elinympäristön esteettömyydessä on parannettavaa, yksinäisyys on suuri ongelma, digimaailmasta putoaminen on todellisuutta samoin kuin vanhusköyhyys tämän päivän Suomessa. Esimerkkejä em. asioista riittäisi loputtomiin. Totisesti tarvitsemme vanhusten puolesta puhujia. Tarvitsemme vanhusasiainvaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa, valvoo vanhuspalvelulain toteutumista kunnissa ja puolustaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa.

Minua ihmetyttää ja harmittaa, että hanke, jolla näyttäisi olevan laaja kannatus yli puoluerajojen sekä eri ikäryhmissä, jää toteutumatta. Me tiedämme, että ikäihmisten koti- ja laitoshoitoa toteutetaan monin paikoin pahasti puutteellisin resurssein, elinympäristön esteettömyydessä on parannettavaa, yksinäisyys on suuri ongelma, digimaailmasta putoaminen on todellisuutta samoin kuin vanhusköyhyys tämän päivän Suomessa. Esimerkkejä em. asioista riittäisi loputtomiin. Totisesti tarvitsemme vanhusten puolesta puhujia. Tarvitsemme vanhusasiainvaltuutetun, joka on perehtynyt heidän asioihinsa, valvoo vanhuspalvelulain toteutumista kunnissa ja puolustaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa.

Vaikka kansalaisaloite ei kerännyt tarpeeksi nimiä edetäkseen, kristillisdemokraatit ovat omassa senioriohjelmassaan sitoutuneet viemään vanhusasiainvaltuutetun virkaa eteenpäin eduskunnassa tulevalla hallituskaudella. Jos nähdään, että noilla viidellä alussa mainitsemallani valtuutetulla on tärkeä tehtävä ja vaikutusvaltaa, miksi sitä ei olisi myös vanhusasiainvaltuutetulla.

Maaret

Lue vanhempia krjoituksia blogistani Arvokas arki >>