Suomalainen tasa-arvo – pronssi kullaksi

Tasa-arvo on yksi yhteiskuntamme  tärkeimmistä perusarvoista. Siihen nojaavat sekä hyvinvointimme että yhteiskuntarauhamme. Tällä hallituskaudella hallituksen toimenpiteiden seurauksena tasa-arvo on vähentynyt ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Hyvinvointi jakaantuu entistä epätasaisemmin talouden sekä sosiaalisen- ja alueellisen- hyvinvoinnin alueilla. Seuraavan hallituksen tulee tehdä isoja korjausliikkeitä eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ajatellen, Suomessa on hyvä elää naisena ja tyttönä. Vuonna 2017 Suomi sijoittui Euroopan tasa-arvoinstituutin vertailussa 28 jäsenmaan joukossa kolmanneksi, siis pronssille. Sijaa laski mm naisten osuus eduskunnassa (41%) sekä kotitöihin kulutettu aika, joka on reilun tunnin enemmän kuin miehillä päivittäin. Suomea paremmiksi arvioitiin Ruotsi ja Tanska.

Se mihin Suomessa ei voida olla tyytyväisiä, on naisten palkkakehitys, joka on junnannut paikallaan yli kolmekymmentä vuotta.  Naisen saama palkka on  edelleen noin 84 senttiä miehen eurosta ja naisen eläke-euro noin 79 senttiä miehen eurosta, kun siihen lasketaan kansaneläke mukaan. 

Naisten koulutustaso on jo pitkään ollut miehiä korkeampi, mutta silti naisten työurat eivät tunnu etenevän toivotulla tavalla. Yksi merkittävä palkkaepätasa-arvoa ylläpitävä asia on töiden sukupuolittuminen. Raja-aitoja  naisten töiden ja miesten töiden välillä ei ole pystytty murtamaan. Olemme tässä asiassa EU:n kärkimaiden joukossa.

Selvimmin naisvaltaisia aloja ovat terveys- ja sosiaaliala, majoitus- ja ravitsemusala sekä kasvatus- ja opetusala. Mitään perusteluja em. alojen mataliin palkkoihin ei löydy.  Kumpi on tärkeämpää, vanhuksen hoitaminen palvelutalossa vai karttojen piirtäminen? Tärkeitä ovat molemmat, mutta palvelutalossa työskentelevän sairaanhoitajan palkka on satoja euroja pienempi. Useaan otteeseen on julkisuudessa vaadittu palkankorotuksia naisvaltaisille aloille. Esimerkiksi vajaa vuosi sitten ”Ei leikkirahaa”- kansanliike nosti varhaiskasvattajien vaativan työn näkyviin ja vaati heille työn vaativuutta vastaavaa palkkaa.  Siitä seurauksena pääkaupunkiseudun kaupungit päättivät nostaa palkkalistoillaan olevien varhaiskasvattajien palkkoja. 

Eduskuntavaalit ovat edessä. Naisten palkkakehityksestä ovat kiinnostuneita lähinnä naiset. Poliitisin päätöksin voidaan vaikuttaa naisalojen palkkaepätasa-arvoon. 

Miesten puuttuminen tasa-arvoelimistä on ongelma, sillä huolenaiheita miehilläkin on. Useimmissa tapauksissa nuoret miehet jäävät vaille ammatillista koulutusta, osattomuuden tunne kasvaa ja riski syrjäytyä on tästä syystä suuri. Syrjäytyneitä nuoria 15-29 vuotiaiden ikäluokassa on noin 5%, joista kaksi kolmasosaa on miehiä.  Asunnottomuus- ja itsemurhatilastoissa miehet ovat niinikään kärkipaikoilla. Koulussa erityisoppilaista suurin osa on poikia.

Tämä em syrjäytymisen kierre poikien osalta täytyy saada loppumaan. Tarvitaan enemmän ja kohdennettuja toimenpiteitä.

 

Maaret

Alla kaikki teemat:

Close Menu